se

Viimeisin päivitys:
19.5.2016 07:38:42

Kirjuta omal kielel

Aira Sumiloffin kirjutus

Sygysyl Uuksul 2008.

Eihäi sidä voi olla Uuksult pois, lemboko sinne ainos lennättää. Eihäi lembo täl kerdua ollu (ei ni konsu), muzikut hyö alettih kyselemäh mugah Karjalah. Tostu kerdua ei minuu mieloitella tarvinnuh, lubain lähtie. Meidy oli vai neljä hengie, Aulis, Seppo, Sirkka i minä. Seppo lubai ielleh järilleh meidy kuljettua, myö muut vai lubaimmo inehmiseks eliä matgan aiganu. 
Hyvis ajois läksimmö Kuopiost ja ajoimmo Koslovin Ilmarille Joensuuhun koufil. Elma häi oli meil piot laittannuh, a aiguahai siel olis menny hos kolka, mugavas seuras, sugulasel. Hos meinuaimmo Uuksul piästä, oli vai lähtettävä rajal päi.
Rajan jälgeh kävimmo kazomas Ruskealan kirikköä, migä suattau tulla valmihiksi kahtes vuodes.
Evästy söimmö Ahinkoskell ja sit vai jatgoimmo matkua Pitkährandah asti. Pitkäsrannas yövyimmö Anjan hotellis i kävimmö Galinal kyläs, hänen kodi on vieres.
Huondeksel lähtimmö Rajakohduh päi. Menomatkal käimmö punasen i valgien koulun rappusil, mis jo kyyneldy algoi silmäh tulla. Olihai oma tuatta samoil rapuil kävelly i toisil rapuil valokuvaski olluh. Sieldy ajoimmo Ala-Uuksuh ja käimmö viemäs rengin yhteh taloh. Sit ajoimmo viel kazomah Sirkan "paikkua", kunne häi tulou, kun suammo Karjalan järilleh.
Rajakondus kävimmö Outil i Pes'al, hyö ilahtuttih meiän käynnist. Pes'a oli käynnyh Suomen puolel siendy keriämäs, mondu suavii oli maidosieniä liguamas. Meisty oli zoma, kui viel Suomen puolest pagistah.  Lembil kävimmö, häi minul samovuarin mugah olis antannuh, emmö voineet sidä ottua, pelgäimmö, et tullih jiäy. Lembi ylen hyväkundoine oli, vaikka kevähäl oli häneldy mondu metrie kabiedu suoldu pois otettu. Kiibeimmö nägötornih i kazoimmo Luadoggua  i kuvaimmo Manssilas Suomen puolel Koslosen kodipaikkua. Siitä jadgoimme matgua tagasin Uuksuh päi, keitimmö koufit Suarijärven rannall i söimmö evästy. Mänimmö käymäh Ludmilan luona, häi laittoi pöydäh parasdu, midä löydyi, tulihai kuldainen Sirkka händy kazomah.  Kävimmö Salmin hauduumual  i viel Uuksun hauduumual omien sugulasten kalmoilla.
Hauduumualta jatgoimmo Oljakanrannal, melgi piäsimmö avtol peril, pysäytimmö Shumun Matin kuusiaidan lähel. Jalgasin menimmö Oljakanrannal, vai oli hyvä kazuo omal puolel jogie toiselt puolelt. Siel omal puolel oli uimakivi, misbö tuata, Olli i Ilmari ainos uimas käyneet oldih. Pastoimmo  Oljakan pihal nuotiol makkarua, mietimmö aigua ennen sotia i niidy inehmisiä, ketäbö Uuksul asuttih  i minä urua kuvain fotoaparaatil kiäpiy koivust, mi lienöh jo ollut Oljakkasien aigoin siel. Viel ajoimmo pidemmäl ylähpäi jogie, vai sit meidy naisii alkoi pellottamah ongo järgie ajua etiähpäi, konsu oltih puomin ohi kul´ettu. Kiännyimme järilleh ja piäsimmö puomin ohi tagasin Oljakantielle da i siity järilleh pois.
Siiheh mennes  kai matgal eleddy oli parasdu midä voi vuottua, vai viel Seppo vei meiät Uuksalonpiäh. Luadoggu oli tyyni i hiljasuus pagisi,  kyyneldy tuli silmäh ainagi Sirkal i minul. Siel koufit keitimmö i joimmo. Siel täyttyi kai, midä vuotimmo matgalta ja enämbi!

Ylen, ylen äijäl passibua Sepolle, häi kaigen ruadoi, myö muut vai matgustimmo!
Passibo Sirkalle, Aulikselle ja Sepolle vesselästy matgastu!

Mitäbö muudu:
Ainos mustan täldy madgaldu laulun, jonga Sirkka kuldainen lauloi:

Lapsuuskodirandasel, ainos pastoi päiväne.
vessel oli ilmane, vesi kuldane.
Sie soudi sorzaset, ui randah kalazet,
kuldu läikkyi lainehil, hobju kivizil.
Tsomembua randastu, valgiembua hiekkastu,
löyvä en hos etzizin, hos kunne kulgisin.

Passibo Sirkka kuldaine, kai laulammo tätä seuraavalgi matgal!

Shumun Aira

<< | Ylös | >>
Powered by CMSimple | Kirjaudu sisään